Luotijuna

Pete-Puuhamies katseli tyytyväisenä taloa. Enää ei ollut esteitä tiedossa. Talon isäntä oli ollut jukuripäinen. Vaikka tontti oli pakkolunastettu, se vanha jäärä ei ollut antanut periksi. Puskutraktoreiden tultua pihaan, se pässi oli kahlinnut itsensä talon kivijalkaan ja nielaissut avaimen. Traktorit olivat vaienneet viikonlopuksi, miehet lähteneet vapaalle. Oli sovittu, että mikäli vanhaisäntä olisi kettingeissä vielä maanantaina, kutsuttaisiin poliisi paikalle.

Poliisi tarvittiinkin, samoin ruumisauto, sillä ukko oli kupsahtanut viikonlopun aikana. Sydän oli kuulema pettänyt. Äijä kärrättiin pois ja puskutraktorit virittelivät moottoreitaan. Pete-Puuhamiehen visioima ratahanke saattoi jatkua suunnitellusti ilman talon kiertämistä. Taivaassa taidettiin kuunnella, Pete tuumasi kiitollisena ja heitti herkistyneet yläfemmat pilviä kohden.

***

Tänään on vuorossa kevään viimeinen krapuhaaste ja tuttuun tapaan krapu lomailee muutaman viikon ajan keräten sanoja, alkulauseita, aiheita ja muuta tarpeellista tulevaa syksyä ajatellen.

Tämän kevään aikana on ollut kahdeksantoista krapuhaastetta ja kirjoittajia on ollut mukava määrä julkaisemassa tarinoitaan.

Kiitos siis kaikille kirjoittajille ja kommentoijille!

    kuva: Cara

Viikon 20 haaste on yllä oleva kuva eli siitä kirjoittamaan sadan sanan tarinaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Pasanen

Oriolus

AilaKaarina

Saturday Classics 110524

 

I Don’t Want To Talk About It on amerikkalaisen bändin Crazy Horsen levytys vuodelta 1972.  Itselleni biisi tuli aikanaan tutuksi Rod Stewartin levytyksenä vuodelta 1975.

Molempi parempi, ehdottomasti!

Muita klassikoita täällä.

The beautiful ballad I Don’t Want To Talk About It was first recorded by the band Crazy Horse in 1971. Rod Stewart made a fabulous cover of the song in 1975.

Elämyslahja

-Aistin, että mielessäsi pyörii ajatuksia ja tunteita, eikö niin?

Meedio katsoi Jaanaa pää kallellaan. Jaana kohautti harteitaan. Meedio ummisti silmänsä.

-Näen vanhan naisen vierelläsi. Hyvää energiaa. Voisiko hän olla äitisi?
-Tuskin, ainakin eilen äiti oli hyvinkin elossa.

-Hän on sinulle kuitenkin tärkeä, hän suojelee sinua. Ehkä äidinäiti? Isänäiti?
-No, mummi se ei ainakaan ole. Heitti äidin pihalle, kun äiti alkoi odottaa minua. Isänpuoleisesta suvusta ei ole hajuakaan.

-Sitten hän on joku esiäideistäsi, meedio huokaisi.
-Ookoo.

—

-Mielessäsi on varmaan paljon kysymyksiä, meedio totesi istunnon päätteeksi.
-Ei oikeastaan muuta kuin, että miksiköhän lapset antoivat minulle tällaisen äitienpäivälahjan. Kokovartalohieronta olisi ollut järkevämpää.

***

Viikon 19 krapusanat ovat piha, ajatus, elossa.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Ensi viikon sunnuntaina on vuorossa kevään viimeinen krapu ennen kesätaukoa.

 

OSALLISTUJAT

Cara

Pasanen

Matilda Varjo

Aimarii

AilaKaarina

Sini

Oriolus

BLOGitse

Äijä

 

Saturday Classics 040524

 

Jo vuonna 1937 Roosevelt Sykes levytti kappaleen Night Time Is The Right Time. Vuosien varrella kappale kehittyi ja muutti muotoaan eri artistien toimesta. Vuonna 1958 jukeboksit räjähtivät, kun ilmestyi Ray Charlesin versio kappaleesta. Taustalaulajina toimi huikea The Raelettes etunenässä ehdoton helmi Margie Hendrix, joka vetää vuorolaulua Charlesin kanssa sillä tavalla, että oksat pois.

Muita klassikoita täällä.

Ilmapallo

Isi ja äiti olivat luvanneet, että mentäisiin vapputorille. Torin laitaan oli avattu terassi. Ihan kohta mennään, isi sanoi, me juodaan ensin muutama kalja, ostetaan sulle limu.

Poika katseli toria. Värikkäät ilmapallot kohosivat korkeuksiin. Kaikkein kaunein oli keltainen Pikachu, sellaisen äiti oli luvannut hänelle.

Aikuiset puhuivat kovalla äänellä. Mennään jo, poika kuiskasi, mutta isi sanoi hyss ja tilasi pojalle jäätelöä.

Aurinko putosi talojen taakse, itkua niellen poika näki torin tyhjenevän. Viimeinen ilmapallokauppias käveli terassin ohi. Kauppias huomasi pojan, antoi kädessään olevan suuren, keltaisen pallon tälle. Ei isi, ei äiti, ei kukaan huomannut, miten poika kohosi ilmaan ja katosi tuulen mukana.

***

Viikon 18 krapusanat ovat tuuli, kauppias, terassi.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Aimarii

Sini

Pöllö

Äijä

Pasanen

Matilda Varjo

BLOGitse

 

Saturday Classics 270424

 

“Säveltäjä Kaj Chydeniuksen perintö kannustaa katsomaan maailmaa ennakkoluulottomasti.” Näin kirjoittaa Niilo Rantala artikkelissaan viime viikolla menehtyneestä Kaj Chydeniuksesta.

Chydeniuksen sävellystuotanto oli huikean suuri ja monipuolinen, paljon muutakin kuin poliittisia lauluja ja monet hänen kappaleistaan ovat muodostuneet vuosikymmenien aikana ikivihreiksi klassikoiksi. Sinua, sinua rakastan, Lounatuulen laulu, Kalliolle kukkulalle, Ei puolikasta, Nuoruustango, Jos rakastat, Magdalena ja niin edelleen ja niin edelleen.

Chydeniuksen sävellysten inspiraationa toimi runo, sävellys palveli sitä. Hän sävelsi musiikkia esimerkiksi Saima Harmajan, P. Mustapään, Eino Leinon, Kaarina Helakisan, Aulikki Oksasen ja Oiva Paloheimon runoihin.

Itselleni rakkain Chydeniuksen sävellyksistä on Nuoruustango Kiti Neuvosen laulamana. Laulun sanat ovat Anu Kaipaisen.

Muita klassikoita täällä. Nuoruustango inspiroi minua aikanaan ja siitä syntyi yksi Keskiäkäiskorteista 😀 

Surun lyhyt oppimäärä

 

 

Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin.

Ei se ole surua, jos ei saa kaivata, ei itkeä kuolleitaan,
jos murtuu liian suurten vastoinkäymisten alle.
Ei se ole surua, jos pyydetään, että lopeta jo, olisit ihmisiksi,
jaksa, muillakin on kipuja, tuskaa, menetyksiä.
Ei se ole surua, jos sitä pitää pelätä, kavahtaa,
piilottaa, jotta muu eivät vaivaantuisi.

Surulle on oltava satama, paikka,
jossa antaa surun aaltojen hyökyä yli,
melkein hukuttaa, niin että haukkoo henkeä,
pelkää tukehtuvansa ja kuitenkin samaan aikaan tietää,
että kunhan tämä aalto katoaa, on jälleen, hetken ajan, tyvenen vuoro.

Ei suru estä elämästä. Suremattomuus sen tekee.

 

 

 

 

***

Viikolla 17 kravussa on vuorossa annettu ensimmäinen lause eli kravun pitää alkaa lauseella Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin.
Muuten säännöt ovat samat vanhat eli tasan sadan sanan tarina oma otsikko mukaan luettuna. Koko viikko on aikaa kirjoittaa!

OSALLISTUJAT

Cara

Pasanen

Oriolus

AilaKaarina

Sini

Maarit

Aimarii

Pöllö

BLOGitse

 

 

Saturday Classics 200424

 

Uskottava se on. Viisikymmentä vuotta sitten ABBA voitti Waterloolla Eurovision laulukilpailut. Siis viisikymmentä vuotta sitten!!! ABBAn voiton myötä Euroviisut siirtyivät piirun verran popimpaan ja rokimpaan suuntaan, kauemmas iskelmistä ja balladeista.

Itse en pahemmin perustanut ruotsalaisten voitosta, sillä kuuntelin siihen aikaan Deep Purplea, Led Zeppeliniä, Black Sabbathia ja Creedencejä. Vasta aikuisena aloin päästä ABBAn makuun ja olen tajunnut, miten upeita sävellyksiä ja harmonioita tuo yhtye sai aikaan. Helppoa kuunneltavaa, mutta ei niin helppoa laulettavaa ja soitettavaa.

It’s unbelievable but true. ABBA won the Eurovision Song Contest fifty years ago! At the time I wasn’t so keen on ABBA’s music, I listened to Deep Purple, Led Zeppelin, Black Sabbath and CCR. But when I grew up, I realized how clever ABBA’s music is. Songs are easy to listen, but melodies are quite complicated and harmony is just perfect.

Muita klassikoita täällä.

Ei parta pahoille kasva

Sisko oli rukoillut Hannaa hakemaan kaupasta kaljaa ja Alkosta viinaa, mutta Hanna ei ollut suostunut. Sisko oli huutanut ja Hanna oli saanut kuulla olevansa maailman vittumaisin ämmä.

Vanhempien kuoltua sisko oli tukeutunut Hannaan. Hanna oli kantanut olutta, siivonnut sotkuista kämppää, vipannut rahaa, mutta nyt hän ei enää jaksanut. Sisko saisi olla omillaan.

Mielikuva avuttomasta pikkusiskosta kalvoi kuitenkin Hannan mieltä. En minä ole paha, hän mietti lukuisina unettomina öinä. Minä en vaan jaksa enää. Minun ei ole pakko jaksaa.

Kylpyhuoneen peilikuva oli väsynyt. Hanna kosketti poskeaan, jossa hailea sänki täplitti harmaata ihoa. Hän ei todellakaan ollut paha.

***

Viikon 16 krapusanat ovat avuton, hailea, ämmä.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Aimarii

Sini

Oriolus

Pasanen

Äijä

Saturday Classics 130424

 

Tänään klassikoissa on vuorossa isä-poika-kaksikko eli yhdysvaltalaiset Woody ja Arlo Guthrie. Isä Woody Guthrie oli tunnettu folklaulaja sekä lauluntekijä, joka teki elämänsä aikana yli tuhat folk-ja protestilaulua. Hänen tunnetuin laulunsa lienee vuonna 1940 ilmestynyt This Land Is Your Land, jonka Guthrie teki vastaiskuksi uskonnollis-isänmaalliselle kappaleelle God Bless America. Guthrien laulussa kuuluu rakkaus Amerikkaa ja sen ihmisiä kohtaan.

Woodynpoika Arlo Guthrie tuli suuren yleisön tietoisuuteen esiinnyttyään vuonna 1967 Newport Folk Festivalissa, jossa hän esitti uskomattoman upean 18-minuuttia pitkän biisin Alice’s Restaurant Massacree, jonka sanoitus on hulvattoman hauska. Biisi innoitti myös saman nimiseen leffaan vuonna 1969, kerrassaan hulppea elokuva! Tuo pitkä biisi on kuunneltavissa täällä mikäli kiinnostaa, sillä klassikoihin nostan Arlon megahitin City of New Orleansin vuodelta 1972 (kappale oli alunperin Steve Goodmanin). Laulu oli Suomessa suosittu suomenkielisenä versiona Hyvää huomenta, Suomi, jonka yhtye Karma levytti (kuultavissa täällä).

Muita klassikoita täällä.